Kurssiarviointia

Kurssi sujui melko sujuvasti alkuvaikeuksien jälkeen. Aluksi kukaan ei ymmärtänyt tehtävänantoa, mutta lukuisien tuntien jälkeen ajatus alkoi valjeta itse kullekin. Lopussa kaikki sujui loistavasti.
Opimme käyttämään googlen eri toimintoja ja pitämään omaa blogia. Verrattuna normaaliin kurssiin tämä oli raikas tuulahdus nykymaailmaan.
Ryhmämme toimi hyvin hyvässä yhteistyössä ja työnjako oli selvä, joten jokainen pystyi itsenäisesti tekemään töitä kotona, joka opetti ottamaan vastuuta itsestään ja ryhmästä.
Ilman Annea emme olisi todennäköisesti pärjänneet. Anne opetti kaiken kädestä pitäen, jopa Hannelelle.
Alkuun tuli liikaa uusia asioita kerralla, olisi ollut helpompaa jos olisimme harjoitelleet vähän kerrallaan. Alussa luulimme, että ryhmätyö ei tule onnistumaan, mutta se sujuikin hyvin loppuun asti.

Kurssi lopussa

Äikän kurssi tällä tavalla käytynä on ollut mukava kokemus. Opettaja olisi myös voinut ajatella, että koska kurssi oli näin tietotekniikkapainotteinen olisi voitu työt palauttaa myös netin kautta. Ei olisi tarvinnut säätää kynän ja paperin kanssa vaan ne olisi voitu vaikka liittää suoraan blogiin tai jotain vastaavaa.

Teatterissa jo koulussa. Lomaa odotellessa

Kävimme viime keskiviikkona teatterissa katsomassa Juurakon Hulda esityksen. Esitys oli oikeasti jopa katsottava ja sen pääroolissa oli Salkkareista tuttu Henna Vänninen. Vännisen roolisuoritus oli monipuolinen ja todella erilainen kuin Salkkareissa. Tänään teemme ryhmätyömme loppuun. Se vaatii enää pientä hiomista. Ryhmämme odottaa jo vesikielellä huomenna alkavaa koeviikkoa ja viikonpäästä tiistaina olevaa ryhmätyön esittelyä.

Koulussa on haus-kaa

Tänään ryhmämme puuhaa eilisen tapaan ryhmätyötä kokoon ATK-luokassa. Ryhmätyö on jo hyvässä vaiheessa ja saanemme sen valmiiksi hyvissä ajoin ennen koeviikkoa. Teemme ryhmätyömme Powerpoint-esityksenä, jonka sitten liitämme wikiin(vai mikä se oli). Lukemamme novellikokoelma sukkanauhatyttö oli hyvä lukukokemus ja tutustutti ryhmämme uudenlaisen kirjallisuuden maailmaan. Saimme myös liput huomiseen teatteriesitykseen, jota jotkut luokkalaisemme odottavat innolla(lähinnä muutamat neidit).

Leena Lehtolaisen tuotanto

Leena Lehtolaisen tuotanto:

• Ja äkkiä onkin toukokuu (1976)
• Kitara on rakkauteni (1981)
• Ensimmäinen murhani (1993)
• Harmin paikka (1994)
• Kuparisydän (1995)
• Luminainen (1996)
• Kuolemanspiraali (1997)
• Tuulen puolella (1998)
• Tappava säde (1999)
• Ennen lähtöä (2000)
• Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia (2001)
• Kun luulit unohtaneesi (2002)
• Veren vimma (2003)
• Jonakin onnellisena päivänä (2004)
• Rivo Satakieli (2005)
• Viimeinen kesäyö (novellikokoelma, 2006)
• Luonas en ollutkaan (2007)

Tänään tunnilla junnasin Leena Lehtolaisen kirjan Sukkanauhatyttö kanssa ja etsin tietoa hänen tuotannostaa :D

Leena Lehtolainen

Leena Lehtolainen:

- syntynyt 11.3.1964 Vesannossa

- kirjallisuuden tutkija, kirjailija, kriitikko, kolumnisti

- Ryhtyi kirjailijaksi, koska ei ole koskaan viihtynyt kaikille yhteisessä todellisuudessa. Viihtyy myös hyvin muiden luomissa kuvitteellisissa maailmoissa.

- Eikoista kyllä, hän ei ole koskaan osannut pitää kynää oikeaoppisesti kädessä, ja sen takia käsialasta ei saanut lainkaan selvää

- Esikoisteos jo 12-vuotiaana

Proosan määrittelyä

-Proosa tarkoittaa suorasanaista tekstiä, joka ei noudata riimejä, alkusointua tai runomittaa (=kuvaa mitallisessa runoudessa käytettävän kielellisen muodon).
- Voidaan jakaa kaunokirjallisuuteen (taideproosa) ja asiateksteihin (asiaproosa). Näissä voidaan käyttää myös `tieteellistä termistöä` tai yleensäkin ammattisanastoa.
- Taideproosa:
- suorasanainen kaunokirjallisuus (mm. romaanit ja novellit)
- "suorasanainen tarinaan pohjaava kertomakirjallisuus"
- jakautuu faktaan ja fiktioon (onko kirjoitus mielikuvituksen tuotetta vai tosiasioihin perustuva).

Tiistai säätöä

Ryhmämme työskenteli ATK-luokassa täydellisen epätiedon varassa. Saimme blogimme auki ja kaikki ryhmämme jäsenet kutsuttua siihen mukaan. Anni ja minä ovat olleet poissa, joten olemme olleet aivan hukassa. Ainoastaan Suvi on kärryillä (jotenkin). Päätimme kirjaksemme Leena Lehtolaisen Sukkanauhatytön. Ryhmätyömme lopullista muotoa emme päättäneet. Anni kauhistui kirjan pituudesta: 402 sivua! Päätimme lukea kirjan kolmeen osaan, jotta homma helpottuisi. Työmme teemme Powerpoint esityksenä. Huomasimme samalla, että koulua on enää viisi viikkoa jäljellä! :DDDDD Päätimme samalla, että keskiviikkona lukisimme kotona kirjaa ja suunnittelisimme samalla seuraavaa tuntia.